SØK

Go Back

John Savio-bálkkašupmi geigejuvvo vuosttas geardde

John Savio-bálkkašupmi
John Savio-bálkkašumi ulbmilin lea oažžut fuomášumi sámi kultuvrra duogáš dáidagii, bálkkašumi vuoiti dáiddalašvuođa/barggu vuođul. Bálkkašupmi galgá addot sámi duogáš ja identitehta dáiddárii, guhte dáiddasuorggis lea erenoamážit fuomášuvvon Norggas, juogo erenoamáš prošeavttain maŋimuš áiggiid dahje juo su ollislaš dáiddabargguin.

John Savio-bálkkašupmi geigejuvvo juohke nuppi jagi, ja Bildende Kunstneres Hjelpefond ovttas Sámi Dáiddačehpiid Servviin ja Davvinorgga dáiddamuseain leat dán álggahan.

Bálkkašupmi geigejuvvo vuosttas geardde jagis 2015, ja lea 150 000 ruvnno. Bálkkašumi vuosttas vuoiti lea dáiddár Geir Tore Holm, guhte váldá vuostá bálkkašumi ollislaš dáiddalašvuođas ovddas.

Bálkkašupmi geigejuvvo Davvinorgga dáiddamuseas Romssas čakčamánu 3. b.

Geir Tore Holm (r. 1966)
Geir Tore Holm lea oahppan govvadáiddár Kunstakademiijas Troanddimis, 1991-95. Holm lea Romssa gávpogis riegádan ja bajásšaddan Gáivuonas. Dál son ássá ja bargá Ringstad doalus Skiptvedtas, Østfoldas, ovttas guimmiinis Søssa Jørgensenain, songe dáiddár. Holm lea maŋimuš jagiid erenoamážit beroštan luonddudoalus ja økofilosofiijas, ja lea oahppan gilvagárdebargige. Doalu maid ovttas jođiha Søssain lea máŋggabealat prošeakta mas beroštupmi biebmoráhkadeapmái, økovuogádagaide, ealliiddollui ja politihkkii bohtet ovdan oppalaš perspektiivvas mas dáidda ja árgabeaivi ovttastahttojit.

Čuolbmadahkki ja iskkadeaddji lahkonemiin dáiddalašvuođastis, oalgguha Geir Tore Holm ođasmahttit digaštallama sámi identitehta ja kultuvrra birra. Su barggut leat video, fotogovvideapmi, bázzi, performance ja instalašuvdna. Jury ákkastallamis namuhuvvo erenoamážit su bargu loktet dihtomielalašvuođa sámi ja davvinorgga kultuvrra hárrái, ja dat nana mávssolašvuohta mii dás lea leamaš, ja bistá ain, oalgguhussan sámi dáiddáriid dađis ođđa buolvvaide.

Geir Tore Holm lea ovttastahttán dáiddalaš doaimmas nana fágapolitihkalaš beroštumiin nugo čállin, kritihkkárin, kuratorin ja scenográfan. 2007:s lei son mielde ceggemin Dáiddaakademiija Romssas. Sus leat leamaš moanat almmolaš ámmáhat ja lea searvan máŋgga dáidda- ja dutkanprošeavttaide Kunsthøgskolenis Bergenis ja Romssa universitehtas. 2009–14 lea son leamaš stipendiáhtan Kunsthøgskolenis Oslos, gos son bargá dáiddalaš ovddidanbargguinis Poetikk for estetikk i endring.

 John Savio (1902 – 1938), guđe namas bálkkašupmi lea, gulai oahpes sámi sohkii Mátta-Várjjagis. Son lei vuosttas Norgga beale sápmelaš guhte šattai ámmát govvadáiddár, ja lea leamaš nana oaivadeaddjin maŋit buolvvaid sámi dáiddáriidda. Savio dáidda lea maŋimuš jagiid olahan viidosaš dohkkeheami, ja áinnas su muorrasárgumat leat hirbmat mihtilmasat ja oahppásat. John Savio lei rabas sámi duogážiinnis, mii maiddái čielgasit boahtá ovdan su motiivvain. Su dovdduseamos dáidagiid gaskkas leat boazodoalu, finnmárkoluonddu ja sámi beaivválaš eallima govvádusat. Savios lei oanehis dáiddaeallin go jámii dušše 36 jahkásažžan. Bijadettiin bálkkašupmái su nama, doaivvošit vuođđudeaddjit ahte nákcešedje doalahit máhtu ja dihtomielalašvuođa John Savio oanehis muhto dehálaš dáiddalašvuođa birra.